Aamuyö valvottaa muistikuvilla
kun lakanoissa on sun tuoksu
ja mun sormet muistaa yhä
miltä tuntuu koskettaa
Kun lakanoissa on sun tuoksu
laitan vielä silmät kiinni
miltä tuntuu koskettaa
kun iho on unesta lämmin
Laitan vielä silmät kiinni
niin muistan ihanan hymysi
kun iho on unesta lämmin
kaipaan sinua eniten silloin
Niin muistan ihanan hymysi
ja mun sormet muistaa yhä
kun iho on unesta lämmin
aamuyö valvottaa muistikuvilla
kun lakanoissa on sun tuoksu
ja mun sormet muistaa yhä
miltä tuntuu koskettaa
Kun lakanoissa on sun tuoksu
laitan vielä silmät kiinni
miltä tuntuu koskettaa
kun iho on unesta lämmin
Laitan vielä silmät kiinni
niin muistan ihanan hymysi
kun iho on unesta lämmin
kaipaan sinua eniten silloin
Niin muistan ihanan hymysi
ja mun sormet muistaa yhä
kun iho on unesta lämmin
aamuyö valvottaa muistikuvilla
Selite:
Jäin jumiin - myös pantoumiin =)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tällaisen runon luettua taipuu lukijoiden käsi poskelle, niin se menee.
jopa aamuyön valvottavista muistikuvista
sormeilee vain mennyttä ja tulevaa
jopa aamuyön valvottavista muistikuvista
tulee kuin sormet, kuin epäselvä valokuva
kynsineen kaikkineen...
tulee kuin sormet epäselvään valokuvaan
hitaasti, tutkien, löytäen
sen aamuyön ja ne sanat..
hitaasti, tutkien löytämäänsä
Sivut