Pidätin hengitystä
unohdin hengittää
sydän jyskytti kiivasti
hapenpuutteesta
painauduin syliisi
olet kuin mangneetti puoleesi vedät
suonissani veri kohisee kuin koski
iho tuntui iholla
se sai jalat tärisemään
pulssin laukkaamaan
hyväilit viivytellen kiusoitellen
kosketit lopulta huuliani
sudellen
minä saatoin vain nälkäisesti vaikertaa
maa tuntui pyörivän
tarrauduin kuin hukkuva sinuun
hyväilyt muuttuivat vaativimmiksi
aika ja paikka katosivat
kumpikaan ei huomista ajatellut
tämä on tässä ja nyt
ilta sekä yö
vain meidän
Selite:
niin kuohuvaa :)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi