Olit kuin kimallus veden pinnassa
Auringon heijastaessa
valonsa silmiemme iloksi.
Loistit kuin kulta,
hohdit kuin hopea.
Olin valmis sinua varten.
Minä olin sinulle kuin kuka tahansa,
mutta sinä,
sinä olit minun suurin haaveeni.
Et voi ymmärtää ellet halua,
et voi käsittää ellet ajattele.
Ota minun sydämeni ja katso,
katso sen haavoja.
Sinä olet yksi niistä,
yksi niiden kaikkien joukossa,
mutta mikään,
ei mikään pyyhi jättämääsi viiltoa pois.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pidin kovin :)
Hyvä runo :)