Hämärä vankityrmä.
Tyhjä, mutta tilava.
Minä vankina, yksin.
Avain ovessa
käteni ulottuvilla
vapauden mahdollistajana.
Matka ovelle on pitkä
jalkani ovat väsyneet
ja silmäni itkusta lähes sokeat.
Koitan nousta,
ryhdistäytyä,
sallia itselleni vapauden,
mutta jokin vetää itseni aina takaisin lattialle.
Sinä valtaat ajatukseni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Monesti itse rakennamme vankilamme.
Puhutteleva hieno runo.
Ajatukset ottavat niin helposti vangiksi...kaunista luettavaa :)
hyvä , kirjoitin itsekin aiheesta. tosin se unen omainen, ei totta. näin vain sellaisen unen.