Epätoivoisesti
yrittää masennus
hiipiä hihoihin
Olen tympääntynyt
toraisiin taloihin
ja niiden pihoihin
Hautausmaan muurilla
katkennutta oksaa
katselen miettien
Kullakin kutsumus
täyttää tarkoitustaan
saatteessa viettien
Ennen kuin on myöhä
sikäli kun pystyn
tahtoisin tukea
On taakkansa alla
tunteitaan vaikeaa
sanoiksi pukea
Annankin auringon
lämmittää sielua
tyynnyttäin vihani
Jo repäisin irti
nuo nuhraantuneet ja
kärynneet hihani...
Selite:
http://www.youtube.com/watch?v=vp-AJFPby7s
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Eteenpäin menemisen meininkiä koskettavan hienossa runossasi. Viimeinen toteamus on rautaa.
Itsetutkiskelua
ja tunteiden punnintaa
hienosti riimiteltynä.
Eteenpäin menemisen meininkiä koskettavan hienossa runossasi. Viimeinen toteamus on rautaa.
Itsetutkiskelua
ja tunteiden punnintaa
hienosti riimiteltynä.
Sivut