Ajatuksen ilmaan nakkaan
löytääkseni kannen vakkaan
puhtehella puita hakkaan
lastut liiat luudin takkaan
Asettau'un alallani
kuukkaan runojalallani
samaa ilmaa hengittäen
Pegasoksen kengittäen
Neion saa'aksein kerkeän
mure mielestä herkeän
kypärin keikkuvin tosin
kokemusta jo kokosin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Haaveillen haet toista,
vaikkei aatos aina loista.
Toivon, että hänet löytää voit,
kun kauniin runosikin meille soit.
Kiitoksen sanoistasi heitän,
kohta aamukahvit keitän! :-)
Jo on upea runo tämä. Pegasoksesi ravaa maita ja mantuja niin, että kipunat kavioista tänne napapiirin tuntumaan sinkoilevat...
Sivut