puhu minulle unessa totta
Herätyskello soi
Ei ole siirretty todellisuuteen
Nuhainen ääni kailottaa
kuin se totuutta olisi ollut
Pukeuduin malttisesti
Ei tarvinnut minnekään mennä
olla vain ja nauttia köyhyydestä
Käyttää lusikkaa lautasella
Riisua maltillisesti
Palata takaisin sänkyyn
nostan kirjan silmien korkeudelle
Hetkestä tuli lämmin
Kirja vajosi ja putosi
Ilman tuntemusta
Ryppyiset sivut taipuivat
sotkien paikan
Ei se mitään
kuolisi päivä muutenkin
hereillä pitää unikuvat
kuin ne olisi totta.
Selite:
Yksinäisyys, työttömyys, lomautukset ja syrjäytyminen. siinä kova pala meidän yhteiskunnalle.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kiitos ajatuksia herättävästä runostasi*
Unen ja toden raja taitaa olla melko häilyvä?