Kaipaus näkyi
syvällä sisimmässäni
en voinut aavistaa
pohjattoman sieluni ikävää
Olit poissa kaukana vain hetken
mutta se tuntui ikuisuudelta
tässä hetkessä
Aavistin sinun läsnäolosi
ja hain sinua hetken
tiesin sinun olevan samojen tähtien alla,
et vain nyt juuri lähelläni ihossani
Muistin ajan polttavan hetken
kun saavuit , oli kuin usva
joka oli peittänyt ikävällään minut
haihtui tuliseen vyöryyn
Olit sinä ja minä ei muita
lensin tähtien mukana
jonnekin ikuisuuteen kanssasi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tästä tykkäsin
menee suosikkeihin
Herkkä, hyvä runo
Ihana vahvan rakkauden tarina :)
Herkkää tunnetta, vahvaa rakkautta, kaunista
Sivut