Vuoren seinämä loisti puppuraa
kutsuen minua luokseen.
Löytäisin sen takaa rauhan
sisimpääni kaipaus asettuisi.
Näkisin kasvosi kuun valossa,
hymyilit kutsuvasti
oli niin ikävä syliisi
lämpimään.
Katsoit ohitseni olinko nyt
valmis kokonaan olemaan sinun omasi.
Tarinaa joka on suloisen
sielun unelmaa löysi sinut
vuoren uumenista mikä eli vuosien ajan
ja toteutui kun uskalsin edetä
tarttuen ojennnettuun käteesi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut