Kirjoitus suurin hänen
kädestään lähtenyt on,
tuskan aidon kirjoitti ylös
luovuuden tunteelle.
Hyväksymme maailman näin,
suuren surun kun sen kirjoitti
ihminen palvottu niin,
kaunista, jumaloivaa.
Hennot sormensa piirsivät
kauniin sanan sävelen, kerran,
toisen, sydämen hehku säilyi
hänen kuolemaansa asti.
On voima vielä niissä kaikissa,
ei kukaan voi yhtyä siihen, mikä
kerran on jo tehty,
sydämessään sielujen puhtainta
sanaa.
Kukaan ei tarpeeksi ylistää voi
hehkua rakkaiden sanojen,
kun kuolema kerran hänet
taivaan portille vei.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis herkkä ja jotenkin *pysähdyttävä*
pidän tyylistäsi millä kerrot, pidän hänen hennoista sormistaan, kerrot sen niin kauniisti, ne voi lukija nähdä verkkokalvollaan, hieno haikeansurullinenkin ja kaunis, mykistäen minut tässä lopussa kokonaan, ihailemaan taitosasi kirjoittaa, hienoa
Kaunis ja koskettava runosi hänestä joka kirjoitti uskomattoman upeita sanoja on päässyt taivaanportille.
Kaunis ja koskettava runo
Upea ylistys taiteilijalle. ^^
Sivut