en jaksa enään horjua

sun jälkeen on ollut vaikee etsii mitään aitoo
menneisyyden unohtaminen kun vaatii taitoo
sellasta, jota mulla ei oo koskaan ollut
aina ollut vaikeeta unohtaa menneisyyden kolhut
ne vaan muistaa tahtomattaan
enkä uudesta alusta huolimattakaan
tainnut saada mun päätä korjattua
sydämestä puhumattakaan, en jaksa enään horjua

kumppanin löytäminen ei tuottanu vaikeuksia
se kai oli tarkotettu niin, kaipasin turvaverkkoa
sain heti jonkun josta tarttuu kii
eikä tää ollut ees laastarisuhde, mut harmittaa silti
että vaikka pystyn tähän, en silti osaa
olla just se nainen johon sä voit luottaa
sä ehkä kaipaat jotain toisenlaista
mut sanon silti, mun rakkaus ei oo kyseenalaista

jos ongelma ei ollut siinä, niin mitä multa puuttuu?
todelliset ystävät ja läheisyys joka siihen kuuluu
vielä jonain päivänä, jollain hetkellä
mä uskon että löydän sen, se hetki on jo käsillä
mun kärsivällisyys vaan alkaa olla lopussa
mä tahdon tasapainoa, en jaksa enään horjua