Pilvien mukana saapuu pelko
Ja myrsy sekoittaa matalat vedet
Kun aallot lyövät rantaan
Ajan haavat eivät parane koskaan
-
Jää vain hämmenyksen puoliaika
Päivä pitenee
Ja valuvikainen kompastelee eteenpäin
Kenties jo puolimatkassa Alkukotiin
Mistä olemassaolon symboliikka ammentaa laulunsa
Hiljaisen ajan kylmä pyörre
Ja ihmisen omituinen luottamus toisiin
Siniset silmät yhä uudestaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit