Oli pottu, ja se pomppasi kattilaan
muut koettivat sitä hullua pelastaa
se huusi vain: nyt päästään asiaan!
ja sukelsi veteen kiehuvaan.
Sipuli tivasi raivoa tiristen
kysyi, kuka vapaaksi päästikään sen
perunan vajaamielisen
ja aiheutti tapauksen traagisen.
Hiljaisuus -
nauris katseensa maahan loi,
myönsi viimein: kun muut kaikki karkeloi
kävi sääliksi perunaa yksinäistä
kahlittua ja hourupäistä.
Vaan vihdoin siteistä päästyään
se ei lähtenyt mukaan leikkimään
ryöppysi onnesta, vapaudesta huutamaan
siitä luopuisi vain: ei milloinkaan!
Selite:
Katselin tänään elokuvan "Yksi lensi yli käenpesän".
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hauskasti ja hienosti riimitelty.
Tässäpä mukavasti on vaikuttava elokuva runoon referoitu. Muitakin runojasi luin, ja totesin, ettei yhtään hassumpaa!
itsekin katsoin juuri sen elokuvan, ja pidin runostasi, oikein hauska ja sopi hyvin! Ja hyvät loppusoinnut, niistä pidän aina!
hyvä runo! perunarunot on aina kivoja c: