En ollut aavistanutkaan
miten paljon kaipasin
sitä muistojen kaupunkia
jonka lumi maalaa
pohjoisen valkeaksi
helmeksi,
kuinka olin kaivannut
sen hämärtyviä sävyjä
ja miten valot
taittuvat mustaan veteen,
kaukaisia utuja
ja hiljaista kohinaa
tuota siltaa vanhaan
maailmaan
ja puisia taloja
nauravia haamuja
toreja ja katuja
ja kauppahallin pehmeää
kalantuoksua
kauniita kivitaloja
pastelliväreissään
torin reunassa partioivaa
paksua toripoliisia
siltoja ja hiljaista virtaa
joka hänetkin vei
aikoja sitten.
En ollut ajatellut
kuinka se kaikki valtaisi
minut olemisellaan
läsnä aikojen saatossa
kotiinpaluu
yhteen kotikaupunkiini,
ja huokasin ääneen
miten pian palaisin takaisin
ja ikuistaisin sen kaiken
ja tuntisin kuvista tuoksut
ja jokaisen vanhan tunteen
nuoren tytön unelmat
ja murskatut haaveet
karvaat kyyneleet
ja kaiken sen elämän
jonka päiviini elin
jota mukanani kannan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit