Kristallipallon tavoin se sileä on,
hitsaantui yhteen säröt suuret.
Ei kyyneleitä surullisia enään ole,
kaivoon pohjattomaan kaikki liukeni.
Ei vihalla elä mikään,
kuin laavaan uppoava kivi kovettuisi.
Anteeksi antanut olen ja elämääni jatkan,
sukunimi sama ovessani.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvä, rauhallinen runo