Tänään kävelin
ovesi ohi,
ja melkein koputin,
kunnes, kunnes
muistin sinun
olevan jo
valovuosien päässä.
Tuijotin silti oveasi
ja muistin kuinka
rakensimme pesääsi.
Ensimmäistä,
omaasi.
Ja se oli ihanaa.
Ajan jälleen
välillä illalla
ohi sen oven joka
nyt sinun on..
Selite:
MissU
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi