Päiväunilta noustuaan hän
kuiskaisi sinut kumoon
niin
kaataisi maahan
jos olisit läsnä
ja lepäisi ylläsi
rakastaisi ihosi helläksi
antamatta
armoa
tuntisi väsymyksen
vasta myöhemmin
tutkivan katseesi
valossa katuisi
hänen kätensä vahvemmat
kuin niiden puristus
hänen tunteensa suuremmat
kuin sanansa jaksavat kantaa
Selite:
nojooh.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
wau
tästä minä pidin
hienoa
wau
tästä minä pidin
hienoa