Me

Aina pari, ei sovi muut väliin.

Niin puhuttiin
suulla lasten ja aikuisten.

He puhuivat meistä
sinusta ja minusta

Tarhasta asti tunsin sinut.
Nuoruutta yhdessä kahlattiin
Kentillä monen kylän kilpaa juostiin
toisiamme voittoon kannustettiin,
tappion karvaalla hetkellä lohdutettiin.

Pelloilla kartanon
salaa, välillä jopa yöllä,
seassa heinien kahlattiin
toisiamme kädestä pidettiin.

"Autiotaloa"
ja sieltä kajastavaa valoa pelättiin
ei koskaan uskallettu läheltä katsomaan.

Nyt sinut jälleen tapasin
kisoissa, ”yllättäen”
Juoksuasi katselin
huutaen kannustin.

Halauksesta tunteikkaasta
hymystä suloisesta.
Muistaa voin uudelleen lapsuuden
sen tunteen ihmeellisen
ensirakkauden.