katsovat auringon paisteessa
kuin vielä tyyni järvi
sitä miettii koko hiljaisuutta
mistä saisi otetta elämästä
kuin on tarkoitettu
että sinne saarelle
löytyisi tie rantakivikolle
jossa on pala ihmistä
joka kaipaa tulla halatuksi
joka tahtoo tulla kuulluksi
joka on valmis särkymään
ennen hymyn karttaa kasvoilla
ennen hyväksytyksi tuntemista
ennen uudelleen nousemista
niin paljon on ensin laineita
niin monta sattumaa
niin useita hetkiä
mustasta ensimmäisiin sävyvaihteluihin
joita odottaa omille kasvoille.
4.9.2018 (C) HH
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut