Kuvittele tarina
jossa viljapellon laidalla
aidalla
olisi pala ilman toista palaa
eikä se pala ollut odottanut vielä kauaa
eikä hän tiennyt
ettei heitä toisilleen suvaita
että toisen liha olisi toista arvokkaampaa
tai että
hän joutuisi odottamaan pitkään
sillä rakkaus oli siirtänyt hevosia tallista
eikä ollut katsonut taakseen
ja oli saanut iskun päähänsä
ja joutuisi muiden renkien hoitoon
sillä hänen lihansa oli arvotonta
eikä renki osannut auttaa
Kun viljapellon päällä
tanssi usva kanssa korsien
ja aita oli jo liikaa kulunut
hän rakkauttaan vihaten nousi
ja käveli rantaan
eikä pysähtynyt
Ja kun aamu löysi kalliin huivin
se tiesi
että jokin oli nyt kokonaista
Ja se pala sai toisen palan
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
