Olen istunut sinisessä huoneessa
useana iltana
odottanut että tulisit
Nyt olet siinä
ehkä viipynyt jo kauan
en ole vain huomannut
Olet kietonut silkkisen huivin
pääsi ympärille
mustat hiukset huivin alla
sulavat huoneen hämärään
Ja hameesi helmat
leviävät lattialle
kuin nousevan kuun
valaisema iltapilvi
sylissäsi on pieni kirja
avaat sen
katsot minua kysyen
olemmeko tunteneet aina
Luet
mitä olet kirjoittanut
en ymmärrä kieltä
en sanoja
Mutta äänesi on tuttu
ja minä muistan
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runossa tuoksuu mystinen lämpö