Omalta salaiselta jyrkänteeltäni
tarkkailin
elämän kesyttömiä pyörteitä.
Aivan hengittämättä istuin
sateen hyväillessä
yksinäisen kankaan pintaa:
taivaansininen sadetakki
ja sydän tunteista syrjällään.
Selite:
Samoillessani metsässä löysin ihastuttavan jyrkänteen, jonka alla oli kohtisuora pudotus järveen. Oli huumaava tunne istua ja vain katsella sateen tanssia veden pinnalla.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Punateksti kruunaa runon.
Itse runo mielestäni aika syvällinen, filosofinen. Luonnossa voimme peilata tunteitamme. Hieno runo!
samaistuin eli loistavaa pidin paljon
Mahtava tunnelma ensimmäisestä sanasta viimeiseen, tykkäsin!