Sinä tuoksut betonikukissa
ikävältä jota en voi koskaan
edes huutaa etunimelläsi
Et saanut syntyä
pojaksi jota kaikki
odottivat taivaansinisiin siipiin
Sinä kasvoit menetyksen kenkiin
joita emme voineet palauttaa kassalle takaisin
Sinä nukut pihalaatoilla
joita usein pesemme
tiskiräteillä elämäni jokaisena kesänä
Olet silti veljeni
vaikka sydämesi onkin
näkymättömiin nauruihin ommeltu
valmiina rakastamaan sinua paljain kyynelinkin
ikävältä jota en voi koskaan
edes huutaa etunimelläsi
Et saanut syntyä
pojaksi jota kaikki
odottivat taivaansinisiin siipiin
Sinä kasvoit menetyksen kenkiin
joita emme voineet palauttaa kassalle takaisin
Sinä nukut pihalaatoilla
joita usein pesemme
tiskiräteillä elämäni jokaisena kesänä
Olet silti veljeni
vaikka sydämesi onkin
näkymättömiin nauruihin ommeltu
valmiina rakastamaan sinua paljain kyynelinkin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut