Moikka kaikki! <3 Olen Signe cp-vammainen runoilija/ sanoittaja Helsingistä.
Haluan tuoda ihmisille elämään voimavaroja runojeni kautta. Toivon että löydätte oman voimanne runojeni lauseista.
Tervetuloa käymään sivuillani <3 Viestiäkin saa laittaa minulle yksityisesti jos tuntuu siltä. Vastaan mielelläni teksteihin liittyviin kysymyksiin.
Minulta voi myös tilata runoja sähköpostiin ja kaikkialle tilaisuuksiin.
Runojen hinnat ja keikat ja muut ovat kanssani sovittaessa. Rohkeasti vain yhteyttä ottamaan.
"Mihin sen viivan piirtää?
Sen, jonka taakse ei saa kurkottaa?
Miten sen reunan tuntee?
Sen, jonka jälkeen alkaa heikot jäät?
Mikä on sulle öiden kruunu, salaisuus viimeinen?
Mitä sä jahtaat ja minne asti, että sä saisit sen?
Mikä on sulle vaivanpalkka, joka jää kaiken jälkeen?
Onko se niinkuin tuulenhenki, joka voi kantaa, vaan myös pudottaa?
Mihin asti voi luottaa
Ja uskaltaa seurata kaikkia vaistojaan?
Huomaako itsestänsä,
Milloin on luisunut liian pitkälle?
Mikä sua kantaa?
Mikä sua kantaa?
Mikä sut pudottaa? "
Irina - Öiden Kruunu ©
"Olkaa helvetin ylpeitä siitä keitä olette
juuri sellaisina kuin olette
ja sellaisina kuin haluatte olla"
- Tomi Putaansuu / Mr Lordi
Ilmestyneet runokirjani:
ÖidenKruunu (2008)
Ystävän ikävä (2009)
Sakke (2015)
Erittäin hyvä ellei täydellinen kiitos sanamaalausteni kaikille arvostelijoille ja uusille lukijoille olette ihania *pus* :)
Sieluni kopiointi on ehdottomasti kielletty !
PEACE AND LOVE !
Isoin halauksin
© <3 ÖidenKruunu <3 ©
Kommentit
Minua puistatti, kun kuvittelin tuota kohtaa:
"musta asfaltti teki haavoja paljaalle iholle..."
Aih! kokonaisuus oli uskomaton, mutta mietin vieläkin tuota asfalttia... hrrr...
Olen juuri lapsuudenkodissani, hiekkalaatikkoa ei pihalla enää ole mutta leikkimökki on vielä. :o)
Suruisa mutta upea kokonaisuus tämä runosi. Aivan kuin sanoja jostain mitä ei ole kokonaan käsitelty...?
aww... ihana runo. kaunis<3
Aluksi runon rytmi hieman sekottaa, on vaikea saada kiinni mistään, mutta mitä pidemmälle lukee, sen paremmaksi runo tulee. Minua häiritsee välimerkittömyys, se tekee runosta vaikeaselkoisemman, mutta tavallaan se sopii tähänkin runoon. Tulee tunne siitä, että runo on "purkaus", kirjoitettu tunteiden vallassa. (Olen varmaan sanonut näin aikaisemminkin? :D Ja osaan ilmaista asiani hyvin selkeästi :D Oikein naurattaa itseänikin)
Kaunis ,mutta surullinen Lapsuus tuo aika ajoin muistoja jotka ovat sielussa ja sydämessä aina.(KIITOS)***
Ihana runo lapsuudesta. :)
Kaunista tekstiä...lapsuuden muistot...voi,kun ne säilyisivätkin koskemattomina...ja pysyisivät hiekkalinnat...voisi elämän kolhutkin kestää paremmin...tykkään tästä...ihana...<3
Aivan lumoavan ihana <3 Tämänkin suosikkeihin lisäsin ;)
Upea, surullinen. Tykkään tosi kovasti, itsekin kirjoittanut pihasta ja hiekkakakuista.
kivasti muotoiltu, eikä ollenkaan kuulosta tönköltä, vaikka niin voisi ulkomuodosta päätellä, päinvastoin. "vihreä nurmi", "punainen mökki", "musta asfaltti". :)
Sinulla oikein kaunis ja koskettava, mieleen painuva runo, menee suosikkeihini. Mahtavasti kirjoitat.
Kiitos,
Pidin tästä runosta valtavasti, tuli jotenkin mieleen kun oli vielä pieni!
Ihana :´) hieman surullinen, mutta hieno<3
ehkä hieman tönköhkö. mt todella sai itselle mieleen tästä sun lapsuuden.. ei tietenkään samanlaisena, kun minä sä sen itse näät.
kuvia lapsuudesta.
suloisen katkera, pidin<3
Tykkäsin tästä. Kauniisti kirjoitat, vaikka runosi sävy on surullinen.
kaunis runo.
jotenkin niin luova.
ja tulee oma lapsuus kans mieleen.
ihania lauseita oelt saanut aikaan
Oikein ihan runo! Olet kirjoittanut sen taiteellisesti, ja taitavasti...:)
Olet jäsentänyt runon taitavasti. Koskettava runo. Omia muistojani myös runo toi sanoiksi.
Kun kulunut maali, musta asfaltti
tekee naarmuja, kertoo se ihanista kesistä, jolloin ei haavoilta säästynyt kun vauhita riitti ja kesää ikuisuuksiin:))
Ihana lapsuusruno muistoista, vaikka kipeätä tekstiä. Tykkäsin tästä :)
Sivut