Olenko onneni ansainnut

Runoilija Aimo Halla

mies
Julkaistu:
130
Liittynyt: 23.1.2012
Viimeksi paikalla: 21.11.2024 19:54

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

tuulesta temmattua, huulella heitettyä, lieneekö lainattua, väkisin väännettyä, eikä millään pahalla nämähän ovat pelkkiä satuja.
 
Vaari itseään vaivasi.
Teki miehen työn,
metsän tieltään raivasi.

Kivet aidaksi latoi,
kannot kaskeksi kankesi.
Muokkasi maan,
siemenen kylvi.
Sadon aikanaan korjasi.

Sitä jatkui.
Kunnes koitti isäni vuoro.

Metsän siihen istutti.
Taimikosta huolta kantoi,
harvensi,
kaikkensa antoi.

Havumetsästä haaveili.
Tukkipuista tulevista.

Koitti vuoroni.

Tänään metsässä seison.
Sääskien syöttinä,
entisellä pellolla.

Jotain maasta pilkistää.
Poimin sen käteeni.

Ruosteinen hevosenkenkä.

Merkki menneestä,
merkki onnesta tulevasta.

Minullekko.
Haaveilijalle,
runoilijalle.

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Haaveilu yleensä kannattaa aina.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot