Se loistaa yhä

Runoilija Neito68

Käyttäjän <span class="sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Neito68 kuva
nainen
Julkaistu:
554
Liittynyt: 17.11.2008
Viimeksi paikalla: 21.5.2024 9:14

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
16.2.1968
Facebook:

Rakkausrunot ry:n puheenjohtaja 1.2.2014 alkaen.

Kaikille kommentin antaville, jos joskus vaikka unohdan erikseen sanoa, niin sanon nyt valmiiksi, Kiitos!
 


Toinen runokirjani, Alusta loppuun, on ilmestynyt ja sitä voi tilata kaikista verkkokirjakaupoista esim. TÄÄLTÄ :)

Ensimmäinen runokirjani, Täynnä elämää, on myös yhä saatavilla kaikissa verkkokirjakaupoissa, esim. Täällä


Runoissani olevat kuvat, joihin on kirjoitettu päälle, ovat kaikki itse ottamiani.


KIITOS kaikille runoilijaäänestyksessä äänestäneille - neljäs kertaa kuukauden runoilijana muutaman vuoden sisällä riittää, en ole jatkossa enää ehdolla :)

 
Suosittelen:
 
 
Minulla on lapseni
ja sinut
 
monta läheistä
ja ystäviä
 
mutta silti minä
olen ainut
joka voi päättää
 
palaako valo yhä
vai sammuuko se
 
elämässäni
 
kukaan muu
ei siihen pysty
 
eikä teiltä edes kysytä


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

itsehallinta on ihmisen oikeus
Osin rankkaa mutta hienoa tekstiä
Yhdellä ihmisellä voi olla yllättävän paljon vaikutusvaltaa <3
määrätietoinen runosi koskettaa, nostaa mietettä
- tosiasia on. ettei toisen tunteista päätä kukaan muu
 
Ei päättämään mutta rinnalla kulkemaan, ystävä hyvä =)

Näin se pitää ollakin,ettei kukaan toinen päätä toisen asioista,pidän.

Teksti meni ja sujahti taitaen kunnes tultiin lopun mutkaan ja karahti pöpelikköön.
Äänessä  soi suuttumus, itsepäisyys ja vvk. Mutta olkaame iloisia puolestasi, se
loistaa yhä, loistaa ja hengittää. Huominen kaikki muuttaa vois tai jättää ennalleen. Valo on siitä ihmeellien, että se vaatii heräämään, tekemään ja tyytymään. Enempää ei voi valaista, mutta onneksi eläessään koskaan ei voi olla pimeää.
Hieno.
Ehkä mä olen vähän väsynyt, mut ei vaan raksuta...vvk?? :D
Kiitos taas kommentista :)
Minunkin valoni lepattaa, kuten edesmenneen äitini navettatuiju.
Todellakin, vain itse voi hallita elämänsä suuntaa... kuten pohdiskelet tiiviissä runossasi.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut