Eihän

Runoilija Neito68

Käyttäjän <span class="sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Neito68 kuva
nainen
Julkaistu:
555
Liittynyt: 17.11.2008
Viimeksi paikalla: 21.11.2024 18:58

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
16.2.1968
Facebook:

Rakkausrunot ry:n puheenjohtaja 1.2.2014 alkaen.

Kaikille kommentin antaville, jos joskus vaikka unohdan erikseen sanoa, niin sanon nyt valmiiksi, Kiitos!
 


Toinen runokirjani, Alusta loppuun, on ilmestynyt ja sitä voi tilata kaikista verkkokirjakaupoista esim. TÄÄLTÄ :)

Ensimmäinen runokirjani, Täynnä elämää, on myös yhä saatavilla kaikissa verkkokirjakaupoissa, esim. Täällä


Runoissani olevat kuvat, joihin on kirjoitettu päälle, ovat kaikki itse ottamiani.


KIITOS kaikille runoilijaäänestyksessä äänestäneille - neljäs kertaa kuukauden runoilijana muutaman vuoden sisällä riittää, en ole jatkossa enää ehdolla :)

 
Suosittelen:
 
 
Ei kai yksi lisää
enää tunnu missään
 
on sitten kyse ikävästä
suudelmasta
miehestä
tai sairaudesta
 
kaikkia on ollut
jo niin paljon
 
vai mitä sinä luulet

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Riippuu tilanteesta, ehkä ei ole hyvä olla mitään liian paljon <3
Tästä tuli tunne ja miete. Kiitos.
runosi vahvuutta on tunnelma, jonka pehmeys ja suostuttelevuus koskettaa, tuntuu, anteeksipyynnön tavoin - mielenkiintoinen kokonaisuus
 
mutta -
se viimeinen vesipisara -
toivottavasti ei tipahda

 
Mitäpä minä luulen tai kukaan mukaan lienee yhdentekevää. Sanoissasi kuultaa turhautuminen, väsymys ja jonkinasteinen luovuttaminen. Jokainen uusi ikävä tarttuu kuin sielu sieluun hentoa olkaansa vasten. Jokaisen ystävän pitää liekkiä kämmenellä, lämmittää palelevaa. Jokaisen suudelman olla yhteisymmärrys lausumattomista ajatuksista huolimatta, jotta kauas olisi aina niin lähellä. Jokainen sairaus kärsii ja kaipaa, ollen väsynyt tuskiin hiljaisiin. Kuunnellen kulkua kahisevaa tahtoen ja tahtomattaan rakastaa ja rukoilee ja rukoilee vaan. Ja jokainen joka uskoo ja toivoo,  tietää, että elämällä on aina ihmeitä tekevä voima, uskoa toiseen ja hymyillä. Hymyillä, jotta hymyni paljastaisi sen suoman totuuden, että se tuntuu aina ja iankaikkisesti.

Hienon tekstin olet raapinut.
Kyllä sitä sairauksistaan mielellään luopuisi, miehet on toinen juttu
Tuskin tähänkään runokysymykseen on yhtä vastausta. Kaikkea voi tietysti pohdiskella, pitää ainakin aivot lämpimänä?
hyvä runo puhuttelee
hyvät asiat peittäkööt pahat
pahat opettakoot arvostamaan hyviä

kyllä sitä näistä suudelmia suudelmia valitsisi jos saisi, tosin kyllä valintoihinkin oma toimintakin vaikuttaa sen mitä saa

Haikea tunnelma,pidän.

Kokemuksien myötä tulee ehkä taitoa karistaa uudet ikävät asiat pois helpommin. Ei niitä silti kuitenkaan toivoisi, vaan että kaikki suudelmat ja miehet eivät olisi ikäviä...
 
luulenpa että
riippuu ihan täysin
koosta..

;)
Kyllä on myös minulla kaikkea melkoisen runsaasti ollut.

Ei kuormaa ehkä enempää anneta, kuin mitä kantaa jaksaa.
Runosi katsoo tarkasti lukijaa suoraan silmiin, saa miettimään, mitä oikeasti luulee. Taitavasti lähestyy ja hakee vastausta. Hieno <3

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut