Aamuyön tunteina
nainen seisoi katulampun
kellertävässä valossa
sateen hakatessa
mustaa nahkatakkia
olkapäiden vapistessa
itki epätoivoisena
paettuaan humalaista
mustasukkaista miestään
ensimmäistä lyöntiä
joka särki sydämen
uskon tulevaisuuteen
kauniiseen rakkauteen
pimeimmällä hetkellä
halusi vain kadota
luovuttaa elämästä
aamun sarastaessa
auringon myötä
nousi ylpeyskin
ja taistelutahto
tehtiin päätös
joka myöskin piti
toisesta kerrasta lähdin
jätin hänet
nainen seisoi katulampun
kellertävässä valossa
sateen hakatessa
mustaa nahkatakkia
olkapäiden vapistessa
itki epätoivoisena
paettuaan humalaista
mustasukkaista miestään
ensimmäistä lyöntiä
joka särki sydämen
uskon tulevaisuuteen
kauniiseen rakkauteen
pimeimmällä hetkellä
halusi vain kadota
luovuttaa elämästä
aamun sarastaessa
auringon myötä
nousi ylpeyskin
ja taistelutahto
tehtiin päätös
joka myöskin piti
toisesta kerrasta lähdin
jätin hänet
Selite:
Vanha runo, joka löytyy kirjastanikin...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
osaisivat kuunnella päätä,ei sydäntä
mutta liian monta "kaatumisesta"
"ovea päin kävelystä" tai vaan
"huolimattomuudesta" tullutta mustelmaa
ihan liian monta..
:(
Sivut