minä rönsyilen kuin vanha humala mummolan kuistilla
tai teetahra pöytäliinalla kun aamulla oli kiire
katkennut ajatus,
lasten palikoista rakennettu huojuva linna,
minä olen kuin kolmevuotiaan selitys lohikäärmeistä ja ritareista ja kaukaisista maissa
tiedän ettet ehkä ymmärrä kaikkea
tai tarraa kiinni olennaisimpaan
mutta minun tapauksessani unohda sisältö,
unohda muotoseikat
keskity hymykuoppiin, silmien ryppyihin, nauruun nouseviin huuliin
ja siihen
miksi kerron
sen mitä minä sinulle nyt kerron
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
