Hiljalleen putoava koivun lehti
ja riitteessä oleva järven lahti.
Aamulla kuurainen pihanurmikko
sekä keltaisena kahiseva kaislikko.
Linnut puhelinlangoille kokoontuneet
ja rannalla ympäri käännetyt veneet.
Ne ovat merkkejä tulevasta.
Meille kohta saapuvasta talvesta.
Selite:
safiran kommentin tiimoilta mietin runoon myös toisen lopun: <br />
Ne ovat merkkejä tulevasta<br />
sekä kesästä hiljaa kuolevasta..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sellainen neutraali, aivan kuin syksy on.
Hyvin osuvasti tulevat varmimmat, syksyyn ehtineestä elämänmenosta ilmaisevat merkit esiin ja talvea odottamaan kehoittaen ihmistäkin, halusi sitä sitten tai ei.
Hyvä on runosi jälleen.
Vaihoehtoinen loppu on myös hyvä, mutta tekee runosta heti surullisen ja haikean.. Tämä on odottava ja toiveikas.
totuudellisia merkkejä
meidän kotomaassa
Viilenevää ja aurinkoista eli kaunista syksyä, hyvä runo
Mutta kauniita merkkejä, kuten runosikin jo kertoo.
Niimpä ja sormia paleltaa
kun halkoja hain ja vesiä
kannoinj saunalle.
Hyvä runo, mut jättäisin pois
viimeisen lauseen.
Niin ovat, ikävä kyllä. Hyvä runo
Ihastuttava syystunnelma
Aivan upea runo tämä
Osuvan uppeesti runnoiltu!
Kyllä suap laoloo, ett kesä männyt on syksy suapuu. Tae ei tuo ennee suavu vuan on parraillaan.
Pellot täönnä joutsenija sekä Hanhija väsyneitä matkalaesija huiloomassa.
Sivut