”Kilometreittäin
tallattuja
metsäpolkuja
varrellaan
mustikan varpuja
kukkuvia käkiä
kukkivia kieloja
koivuja
keloja kallellaan
yli hypätty oja
ylä- ja alamäkiä
muttei yksikään
minun tai mielen
umpikuja,”
pohti maahinen.
”Kuules Taivahinen!
Miks niin usein seinään törmää ihmismieli
ja pääs sekä sydämes riehuu myrskykeli?
Eikä sit säästy sisar tai veli,
kun pahaa mieltä laulaa kieli?
Voisitko osan heidän taakasta kantaa
ja rauhan kuohuville mielille antaa?”
”Niin ja kiitos alkukesän paisteista
sekä nyt nääntyneen luonnon juottaneista sateista.
Muista raotella hiukan useammin taivaanpatoa,
jottei kuivuus veisi metänväen satoa
ja meil olis hyvä tääl maas...
Kuule Taivahinen, palataahaan taas!”
tallattuja
metsäpolkuja
varrellaan
mustikan varpuja
kukkuvia käkiä
kukkivia kieloja
koivuja
keloja kallellaan
yli hypätty oja
ylä- ja alamäkiä
muttei yksikään
minun tai mielen
umpikuja,”
pohti maahinen.
”Kuules Taivahinen!
Miks niin usein seinään törmää ihmismieli
ja pääs sekä sydämes riehuu myrskykeli?
Eikä sit säästy sisar tai veli,
kun pahaa mieltä laulaa kieli?
Voisitko osan heidän taakasta kantaa
ja rauhan kuohuville mielille antaa?”
”Niin ja kiitos alkukesän paisteista
sekä nyt nääntyneen luonnon juottaneista sateista.
Muista raotella hiukan useammin taivaanpatoa,
jottei kuivuus veisi metänväen satoa
ja meil olis hyvä tääl maas...
Kuule Taivahinen, palataahaan taas!”
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut