Synkkyys valtaa jälleen mieleni, miten paljon olenkaan menettänyt tässä elämässä ja miten paljon olenkaan kokenut vääryyttä, menetyksiä ja pahuutta.
Ikävä saapuu aina varoittamatta, enkä jaksaisi enää itkeä, sillä mitä sekin hyödyttää.. se on vain suolaista vettä joka ei tuo menneitä aikoja takaisin. Tahtoisin kertoa murheistani jollekkin, mutta kenelle minä muka voisin, läheisteni hautakiville vai?
Olisi ihanaa jos saisin aloittaa uuden elämän, ilman ikävää..
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
