muistaisitko vielä
niitä harvoja sähkönsinisiä hetkiä
jolloin en ollut en hankala enkä katkera
mutten enää oikeastaan ollenkaan sinun.
ja miten ohimennen kaikki aina välillä päättyikään
tekopyhiin lauseisiin
olemattomiin syy-seuraussuhteisiin
mutta silti niin tavattoman välinpitämättömiin katseisiin
että sen täytyi olla rakkautta.
muistaisitko vielä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava on runosi.
hieno. tahdon lisää uusia, olenhan itsekäs ja tekopyhä