elämässä rikastettu

unelma
kahden valtameren
kohtaamisesta
kalliosta joka tyynesti seisoo
kahden väkevän välissä

eikä tuuli tiedä minne mennä
eivätkä hiukset minne asettua

siellä on helppoa nostaa kädet yläilmoihin
ja huutaa vapauden laulua
rakkauden psalmia, ystävyyden joikua

kiittääkin elämästä
oikuista
jotka aikaansaivat ihmisen
juuri niinkuin se on

sen joka väkevästi seisoo
sen joka pelotta katsoo kahden meren väliin
ylväänäkin
unelmaansa toteuttaen