usko vaan
oveni on auki
ikkunat ammollaan
kellarinluukku raollaan
kattoikkunasta vilahtaa kuun kalpea valo
kun tulet
istut pöydän ääreen
otat lehden
huokaiset hiljaa
'liian pitkä aika viime tapaamisesta'
olisiko kahvia, toin pullat
oveni on auki
ikkunat ammollaan
kellarinluukku raollaan
kattoikkunasta vilahtaa kuun kalpea valo
kun tulet
istut pöydän ääreen
otat lehden
huokaiset hiljaa
'liian pitkä aika viime tapaamisesta'
olisiko kahvia, toin pullat
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sanoisin, että melko rentoa runoutta.
Kardemummaa ja kanelia maistaisin runostasi.
Sivut