ihmisessä elää aina kipinä
suuren liekin puhaltajan toivossa
sopivien palkeiden aavistuksessa
se suojelee sitä kuin ikuisuuden ydintä
kuin salaisuutta jonka kantaja voi vain hymyillä
ja katsella alaviistoon korkealta
oranssin auringon tipahtamista mereen
kun kauempana lintuparven ääni kuuluu kirkkaana
ja lintujen varjot heijastuvat veden tyyneen pintaan
hetkenä jolloin liekki kipinästä syttyy
kun kädet tapaavat toisensa
valkoisen liinan hiljaisessa suojassa
ja, vielä kauempaa kuuluu
käen loputon kukunta
suuren liekin puhaltajan toivossa
sopivien palkeiden aavistuksessa
se suojelee sitä kuin ikuisuuden ydintä
kuin salaisuutta jonka kantaja voi vain hymyillä
ja katsella alaviistoon korkealta
oranssin auringon tipahtamista mereen
kun kauempana lintuparven ääni kuuluu kirkkaana
ja lintujen varjot heijastuvat veden tyyneen pintaan
hetkenä jolloin liekki kipinästä syttyy
kun kädet tapaavat toisensa
valkoisen liinan hiljaisessa suojassa
ja, vielä kauempaa kuuluu
käen loputon kukunta
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut