s'il vous plaites sanoi hän

Runoilija aquarius

nainen
Julkaistu:
677
Liittynyt: 24.9.2012
Viimeksi paikalla: 6.1.2025 16:52

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kiitos KAIKISTA KOMMENTEISTA sivustolla,
niitä kommentoin ajanpuutteen vuoksi tosi harvoin
mutta - arvostan sitäkin enemmän.


Kuukauden runoilija kesäkuu 2017 ja  2024

Elokuussa -17 ilmestynyt
runokirjani
orvokkini, tummasilmä
sai jatkoa maaliskuussa -18
enkelini, kultasiipi
kirjalla.
tähdet taskuissa
julkaistiin toukokuussa -19

Kaikkien kirjojen kustantaja on
Mediapinta Oy. Antakaa kirjastoonne vinkki niin tilaavat!

Muuten kirjat ovat myynnissä Prisman verkkokaupassa
ja kirjaverkkokaupoissa, Adlibriksellä jne. Ja joissain kirjastoissa
on jo.

 
 
puhu mulle luottamuksesta
uskosta, olennaisuudestakin

puhu mulle rehtiydestä
oikeudenmukaisuudesta
siitä etiikasta jota itse noudatat

puhu mulle rakkaudesta
lojaalisuudesta, empatiasta
välittämisen lämmöstä

puhu mulle puista kukista
linnuista perhosista
veden pehmeästä hyväilystä

puhu mulle mikä sua satuttaa
piinaa ja vaivaa
siitä mikä sisimpäsi sulkee

minulla saattaa olla avaimet yhteen!
ystävyyden ja yhteisyyden lokeroon
hymy, lämpö ja kädenojennus
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upeaa, kunpa kaikki voisivat olla ystäviä keskenään.
Positiivinen, pidin. 
Rehellinen ja aito kädenojennus. Me osaamme ehkä puhua, mutta osaammeko kuunnella myös toista. Siitä syntyy vuorovaikutus. On inhimillistä, että omat murheet ovat etusijalla. Niistäkin on puhuttava, koska ahdistus vain lisääntyy, jos omasta pahasta olosta ei voi kenellekään puhua, kun pekää vähättelyä ja kyynisyyttä vastapuolen taholta. Kun puhumme ja kuuntelemme, se saattaa auttaa näkemään valoa pimeyden keskellä murheittensa kanssa yksin jääneelle, eikä siihen tarvitä aina ammatti-autttajan apua . Me voimme olla aivan arkisella tasolla toistemme tukena. Pienikin murhe saattaa olla toiselle suuri, eikä murheen suuruutta voikkaan mitenkään mitata. Se on yksilöllistä. Tämä tietysti vaatii luottamusta toiseen. On hienoa, jos voin luottaa toiseen, ja myös toisin päin, minä häneen. Me olemme ihmisiä, jos elämme ihmisiksi olemalla luottamuksen arvoisia.

Runossasi on erittäin tärkeä viesti meille kaikille.
Inhimillisesti ajateltuna vaikeita asioita yhen äkin, mutta jotain tuttua tuli mieleen tuon etiikan suhteen. Minulla oli joskus lapukka joka tykkäsi hakea mitä ikinä sille nakkasikin, etiikkaa en tosin ole heittänyt menemään, ainakaan omasta mielestäni... no hyvä on, vaikia juttu sekin... kyllä nyt nolottaa kun oikein tarkastelee itseään... ihminen on huono näkemään itseään vaikka ois hopiaiset hollilla. Onkohan keksitty jo kuvastin, älyä pidättelemään? Epäillä sopii, mutta oikianlainen ojennus saattaa varmaan oivaltamaan osaansa olevaisuudessa. Koitetaan olla, sil'viisee :)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot