järsityt kynnet poskilleen
painautuen
hän totesi
ei vi**u, nyt olen lakannut ajattelemasta
tätä kaaosta ei enää kukaan tunnu hallitsevan
ei näy ohjastajaa
ei kapteeneja
on vain epäusko, ismien epäaitous
ei edes rosoja mielen tarttua
aine on voittanut aineettomuuden
kaura lakoontunut niin pitkälle kuin silmään siintää
-- naapurin aitakin lahonnut, ajat sitten
painautuen
hän totesi
ei vi**u, nyt olen lakannut ajattelemasta
tätä kaaosta ei enää kukaan tunnu hallitsevan
ei näy ohjastajaa
ei kapteeneja
on vain epäusko, ismien epäaitous
ei edes rosoja mielen tarttua
aine on voittanut aineettomuuden
kaura lakoontunut niin pitkälle kuin silmään siintää
-- naapurin aitakin lahonnut, ajat sitten
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut