vahvoilla siveltimenvedoilla
taivaanrannan tummuus
vellovan meren äännähdykset
kuin tosiäänet maailmalta
etualalla herkin vedoin kukat, toivon pilkahdukset
kuvina tähdistä taivaalla
kaiken yllä
pilvistä muotoutunut toivon laaja koura
jättiläiskukka, lootus taikka pioni
valmis avautumaan, vastaanottamaan
uuden vaiheen joka seuraa
kun valo räjäyttää tajunnan
ja uusi kuva tuorein sisällöin syntyy
kun syksyn syvästi eletty maalaus pirstoutuu
sadan palan palapeliksi
ja ratkoja, joskus, joskus
aloittaa kokoamisen värikkäistä kukista
taivaanrannan tummuus
vellovan meren äännähdykset
kuin tosiäänet maailmalta
etualalla herkin vedoin kukat, toivon pilkahdukset
kuvina tähdistä taivaalla
kaiken yllä
pilvistä muotoutunut toivon laaja koura
jättiläiskukka, lootus taikka pioni
valmis avautumaan, vastaanottamaan
uuden vaiheen joka seuraa
kun valo räjäyttää tajunnan
ja uusi kuva tuorein sisällöin syntyy
kun syksyn syvästi eletty maalaus pirstoutuu
sadan palan palapeliksi
ja ratkoja, joskus, joskus
aloittaa kokoamisen värikkäistä kukista
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runosi tavoittaa samoja tunteita Meriluoto runossaan, mutta sinun runossasi on toivo syvästi mukana, vaikka pieninä "toivon pilkahduksina", tähtikuvioina yötaivaalla. Vaikka maalaus pirstoutuu, se ei ole kaiken loppu, vaan pienistä pirstaleista toivo kokoaa uuden teoksen, pirstoutuneen veroisen. Luonto on ikuisesti uudelleen luova, ja se antaa meille toivoa tulevaan. Runosi säilytän sydämessäni. Se antaa toivoa myös minulle. Kiitos siitä!
Sivut