kun elämä ahdistaa niin paljon että
haluaisi viiltää ranteensa auki,
repiä tuskan väkisin irti, täytyisi
tehdä jotain mikä helpottaisi oloa.
Mutten enää pysty, olen liian syvällä
suossa. Liian syvällä tässä järvessä,
josta ei ole poispääsyä.
En keksi keinoa kuinka löytäisin kodin,
en keksi keinoa kuinka löytäisin elämän
jota voisin päivä päivältä rakastaa yhä enemmän,
en keksi kuin vain sen että elämäni murenee päivä
päivältä enemmän käsiini.
Päivä päivältä otteeni omista ohjaksistani vähitellen heltyy, kun joskus se on kokonaan irti enkä enää
saa siitä kiinni. Lanka on kadonnut.
Kertoisipa joku minulle että tarvitsee minua.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
