Huuleni kuivuvat, janoan sinua
ikävä polttaa syvällä minua
Kuuntelen tuulta, lintuja, autoja
sanojasi niistä suodatan,
haen pilvien muodoista nimesi kirjaimet
niitä huulillani maistelen, kaipaan...
kanssa tuulen liidän halki niityn, metsän
vain nähdäkseni sinut...rakkaani
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runon alun rytmi vei mennessään, eikä kokonaisuudessakaan mitään vikaa todellakaan ole ;)
Syvä kaipaus syleilee taivaita
runosi virtaa herkkinä aaltoina.
Lukijan mielikin alkaa mielikuvin lennellä
;=) Kiitos ihanasta runostasi.
Kaunis, herkkä runo. Upeasti olet kirjoittanut kaipuun runoosi :)
Kaunista kaipausta, hyvä runo
Suorastaan ikävää ja liioittelevaa imelää miehen suusta lällyn ällöä :) rakastuneen ajatuskupla, poks ;)