Hassua
Kun nousen, jaloissa tuntuu virtaavan
tuntemattoman elämä
Ja kun nostan käden eteeni, niin se on läpikuultavaa
ja jotenkin utuista
Silmien räpäytys kestää ikuisuuden ja minuutin.
Hiukset aaltoilevat vaahtona, sotkuisena vyyhtinä
kasvoille ja merenvihreät silmät
ovat peitetyt
eikä niissä näy
ikuisen suolan kuorruttamaa kalvoa
tai
mitään muutakaan, mikä antaisi aihetta epäilykseen
Ja he saapuvat vehreän sekametsän laitaan
ja kiipeävät puuhun.
Selite:
Tota noin, tästähän EI pitänyt tulla merellistä runoa, mut sit siitä vaan yhtäkkiä MELKEIN tuli. Joten otsikko ja loppu ja jotai sönkötystä siis puhuu puolestaan :D
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
