En ole aivan varma siitä,
missä kohdassa olen päätynyt ajattelemaan
meitä kahtena eriparina.
Minä keltainen, sinä haalea erottumaton.
Sopusoinnun seesteiset sävelmät on
kansissa nivottuna,
lukuisat yksinäisten iltojen vesivahingot ovat
paperin saaneet repeilemään.
Minusta tuntuu,
olen pariton. Irrallinen. Muukalainen.
Enkä minä usko,
että uudet rakennelmat, lisäsiitettävät
sitä tunnetta muuttaisivat.
Vain sinä yrität korjata.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
