Kevään auringon ensisäteiden osuessa silmiisi,
hukun siniharmaisiin pohjattomiin lähteisiin.
Tartun kyyhkyseeni ja vedän ylleni ajattomuuden viitan.
Tulvan tullessa,
tartu käteeni
vedä minut suureen virrasta pois edes hetkeksi,
ja olen elossa
Älä irrota.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Lord Aurion | Missing to Be Missed | 2.1.2010 | 0 | Runo |
| Lord Aurion | Nimetön | 21.4.2009 | 2 | Runo |
| Lord Aurion | Vääryys | 24.9.2008 | 2 | Runo |
| Lord Aurion | Ylistys ;) | 9.8.2008 | 6 | Runo |
| Lord Aurion | Piikki | 2.8.2008 | 1 | Runo |
| Lord Aurion | Epätietoisuus | 16.6.2008 | 1 | Runo |
| Lord Aurion | Pois | 18.4.2008 | 2 | Runo |
| Lord Aurion | Aistimuksia | 23.2.2008 | 1 | Runo |
| Lord Aurion | Tuulen viemää | 22.1.2008 | 1 | Runo |
| Lord Aurion | Realismi | 22.1.2008 | 1 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Ai että miten kaunis rakkausruno <3 Varsinkin alku on todella tyylikäs, ja loppu ihanan vetoava, koskettava.
Eräs tuttu sanoi joskus että 'joskus täytyy vain irrottaa'. Toivottavasti se jolle tässä runossa puhutaan ei ole kuullut sanottavan samaa heheh.
Rakkaus on siisti juttu, pidä siitä kiinni.