Valkean joutsenen viimeinen poikanen
On takkisi tuhkalla tahrattu
Suruisan sävelen kuulin sun laulaneen
Se metsän pimentoon hukkui
Toiset jo lähteneet taakseen on jättäneet
kuolevan maan tämän harmaan
Pessyt et pukuas lähteessä valkeuden
Ei siipesi taivaaseen kanna
On lehdet jo pudonneet
Kukat pois kuihtuneet
Ei kuoleman kauneuskaan väriä tuo
Sateet on langenneet
Harmauteen kahlinneet
sen joka osaansa kantanut ei
Hiljaisen rukouksen viimeisen kuiskaten
Routaiseen maahan poskesi painat
"Ei oikeutta mulla
En vaatia saata
Armoas vain voin mä pyytää
Musta on sieluni
Pese se puhtaaksi
Anteeksi voitko sä antaa
Punaista valkeella on sinun värisi
Veresi vuotanut minunko tähteni?"
Hiljalleen leijuen hiutaleet laskeutuu
Valkoinen vaippa, kuin enkelten kosketus
siipiäs viimeinkin peittää
Viimeisen henkäyksen
kiitoksen muotoisen
kuiskaat ja sielusi lentää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
