Katseita

Runoilija WhiteKazan

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 10.11.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Elämä on liian tärkee tuhlattavaksi, En saa antaa periksi. Ja jos annankin, niin vain hetkeksi. Jotta saan voimaa jatkaa
 

Sanovat että minua on vaikea lähestyä

että olen vakava ja kaukainen

He miettivät miten puhua minulle

miten sanoa välittävänsä ja tukevansa minua

Katsovat surullisesti ja kauhuissaan kun jalkani pettävät
Minä näen heidän silmissään kauhua ja pelkoa, myös sääliä.

Kunpa en näkisi niitä katseita

jotka saavat minut surulliseksi

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis runo! Ymmärrän tunteesi täysin; vihon viimeinen on säälivä katse. Pieni kirjoitusvirhe hienossa runossasi: "Katsovat surulliseti" -> surullisesti. Anteeksi tämä minun kielipoliisiongelma! :)

Tää on tosi nätti :)

Hyvä kuvaus joskus vaikeastakin aiheesta.Suhtautumisessa fyysiseen heikkouteen on meillä suomalaisilla oppimista.
Loppuosa tässä runossa on tosi hyvä!!

Ai miten niin vaikea lähestyä? En minä vain mitään ole huomannut.
Hirmu hyvin toimii tässä runossa nuo kursivoinnit. Jotenkin ne kohdat vaikuttavat eniten sellaisilta, joita ei sanota ääneen, ajatellaan vain.
Otsikosta olisin voinut kuvitella runon olevan toisenlainen, mutta on tällaisenakin oikein hyvä. Pisteet siitä, että olet saanut tämän toimimaan kokonaisuutena.

Vau, mykistävää ♥

hyvä runo

hyvin koskettava on runosi!

Erilaisuutta on vaikeaa hyväksyä itsessään ja muissa. Koskettava kiehtova runo.

 

Käyttäjän kaikki runot