Olen kuin olen
taipuvainen pimeyteen
uppoamaan pohjaan saakka
painolastini kuin
kalliollinen lohkareita
pintaan mahdotonta kurottaa
mutta sitten
kasvatan kidukset
ja taas hengitän
vailla elämää
syvimmässä haudassa
aistini hajoavat
(silmäni sokeutuvat)
ja niin
kadotan valoni
syyni haluta takaisin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut