Olen nähnyt valoja
niin erilaisia.
Kirkkaita, himmeitä,
pieniä ja suuria.
Vaan vähitellen olen
tajunnut sen, että nuo kaikki
punaiset, vihreät ja siniset valot
ovat vain kuvitelmia, pelkkiä
harhoja.
Kunnes kaiken lopussa valkean
valon nään. Se minut loisteellaan
häikäisee, lopullisesti sokaisee.
Selite:
Tämän kaltanen runo mulla
on ollut pitkään mielessä.
Nyt sain vihdoinkin sen kirjoitetuksi tänne.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
valot ovat kauniita vaikka olisivatkin vain kuvitelmia niistä pitää nauttia ennen valkeaa valoa
jotenkin tässä oli hieno tunelma
tykkäsin
Hmmm. Tässä runossa on kaunis tunnelma. Toisto toimii omalla tavallaan ihan hyvin.
Viimeinen säkeistö tuntuu olevan erillinen. Se on jotenkin... runomaisempi. Sanajärjestys on sellainen kuin runoissa joskus vuonna tiesmitä.
Muuten mukava runo kyllä :)
valot ovat kauniita vaikka olisivatkin vain kuvitelmia niistä pitää nauttia ennen valkeaa valoa
jotenkin tässä oli hieno tunelma
tykkäsin
Hmmm. Tässä runossa on kaunis tunnelma. Toisto toimii omalla tavallaan ihan hyvin.
Viimeinen säkeistö tuntuu olevan erillinen. Se on jotenkin... runomaisempi. Sanajärjestys on sellainen kuin runoissa joskus vuonna tiesmitä.
Muuten mukava runo kyllä :)