Niin minä muutun
kuin syksyiset lehdet
puista pudoten
joka syksy.
Ei hetkeä ilman tuulta
joka minua lennättää,
kunnes minut maa ottaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Osa Elämää...
Runoilija km
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.1.2007
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| km | Nimetön | 20.10.2014 | 1 | Runo |
| km | Nimetön | 20.10.2014 | 0 | Runo |
| km | Nimetön | 20.10.2014 | 0 | Runo |
| km | Nimetön | 20.10.2014 | 0 | Runo |
| km | Osa Elämää... | 2.10.2014 | 9 | Runo |
| km | Nimetön | 26.11.2013 | 0 | Runo |
| km | Nimetön | 29.4.2013 | 3 | Runo |
| km | Elämästä...ikuisuuteen | 26.4.2013 | 11 | Runo |
| km | Nimetön | 12.4.2013 | 14 | Runo |
| km | Ikuinen uni... | 11.4.2013 | 0 | Runo |
Kommentit
ylämäki alamäki
Luonnosta löytyy hienoja vertauskuvia
Erinomainen runo. Pidempänä mahdollisesti loistava.
surullisen haikea runo, mikä piirtää silmien eteen maisemaa syksyisestä ilmasta ja mustavalkoisesta tarinasta.
Osuva. Huikean hieno.
Vahva hyvä runo itsestä, muutoksesta vuosi vuodelta.
osa elämää
tämä on väistämätön runo elämän kiertokulusta
Muuttuvaisii ollaan
ja hienon haikea
syysruno upea.
Tällainen on elämän laki