Anna anteeksi

Anna anteeksi etten jäänyt,
halusin vain nähdä kauniin illan.
Herätä vallan,
tuntea onnen tuulen,
sateen,
joka piiskaa minua.

Anteeksi anna, että tuuli mut mukanaan vei.
Sade huuhteli,
niinkuin lasin sirut,
jotka niin olivat murskautuneet yhtä hienoksi,
kuin suola.

Kuin suola,
jota nyt ripottelen haavoillesi hymyillen.
Nähden, kuinka aurinko viimeistä iltaa sinulle toivottaa
kaunista viimeistä yötäsi.

Anna siis anteeksi,
kun painoin terän rintaasi vasten rusentaen sen suoraan syvälle sisääsi.
Kieretellen ketterää terää kuuman veren pulputessa,
kun sydän yritti pumpata,
tietäen,
se on turhaa.

Anna anteeksi,
että kaunis iltani
oli imelän tuoksuinen.>

14.07.2008